Jo! Apua! Äkkiä se aika menee. Hiukan harmittaa. Hetan & sammakon avajaiset oli sunnuntaina. Niin olisi mieleni sinne tehnyt, mutta väsy vei voiton. Nukuinkin hyvin kevyesti n. 15.30-18... Heh, ei ollut illallakaan vaikeuksia saada unta 22 maisa X-). No ensi viikonloppuna olen Hetaan menossa. Ukko ja äity tulee mukaan. Äity olikin kiinnostunut, että mikäs se tällainen on. Lehdestä oli lukenut ilmoituksen avajaisista ;)  ja mielellään lähtee mukaan kastomaan ja ihastelemaan. Toisaalta olisi ollut mukava nähdä muita blogin pitäjiä. Mussa sen sijaan ei ole näkemistä. (Tuskin kukaan edes haluaa mua nähdä.) Mun hyvä tunnus merkki on kuitenkin musta koira...

No tänään vapaa päivä ja huomisesta alkaen pitkä putki edessä. Mulla on taas näitä: 6 pv töitä ja 1 vp, 4 pv töitä ja 1vp.. Huoh. Mutta totta on, että työtoverit on mukavia, paitsi silloin kun on kiire ja stressi päällä.(kukaan meistä ei varmaankaan ole silloin mukava ;) Osa potilasita on mukavia ja osa ei... Tätähän tää on, hoitajan homma. :)

Meinasi aamulla tulla pisut housuun, kun peljästyin. Menin pihalle ja yhtäkkiä siinä pihalla oli liuta ihmisiä! Pikkasen olin ööönä. No he oli sitä viemärijuttua katselemassa. Heh, olin varmaan näky... Ei kait, täytyykin tästä mennä laittamaan pyykkejä narulle ja tiskaamaan.

Nii, vieläkään ei SAY2: ni ole kuulunut mitään. Toivottavasti kaikki on hyvin...

Laitampa vielä tähän loppuun kuvan Artusta kesäisellä nurmella,ettei taas ole kuvatonta postausta. Ja mitään tekeleitä en ole saanut aikaiseksi tehdä.

Wuf- terveisiä kaikille